Metallimalmikaivokset uhmaavat kaivannaisjäteasetusta– vuotava kaivosallas on Suomessa sääntö eikä poikkeus 

Syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna Rovaniemen kauppatorilla juhlitaan sadonkorjuuta ja keskustellaan kaivoksista. Katso koko ohjelma verkosta: maammerikkaudet.org 

Kaivannaisjäteasetus (190/2013) kieltää yksiselitteisesti ympäristön pilaamisen, mutta siitä huolimatta kaivostoiminta on aiheuttanut Suomessa vakavia ympäristövahinkoja – Talvivaara on tapauksista tunnetuin ja kaikkein räikein.  

”Valitettavasti kaikkien olemassa olevien metallimalmikaivosten altaat ja jätealueet vuotavat”, sanoo yrittäjä Peter Brandt. Hän on ympäristörakenteisiin perehtynyt diplomi-insinööri, joka kertoo Maamme rikkaudet -tapahtumassa, millaisia ratkaisuja kriittiseen tilanteeseen on olemassa. 

”Vuodot johtuvat tehottomista ja virheellisistä rakenteista, joita toistetaan myös uusissa, suunnitteilla olevissa kaivoshankkeissa.” 

Brandtin mukaan toimivia ratkaisuja on jo olemassa, niitä ei vain ole otettu käyttöön, koska viranomaisilla ei ole tarvittavaa osaamista, ja kaivosyhtiöt tekevät vain vähimmän, mikä vaaditaan. 

Yritykset perustavat usein jätealueitaan EU-suosituksen niin sanottuihin BAT 35 -päätelmiin. Termi BAT (Best Available Technology) tarkoittaa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa, ja sillä viitataan myös teollisuuslaitosten suunnittelun ja rakentamisen toimintatapoihin. Tavoitteena on ehkäistä ympäristöpäästöjä tehokkaimmilla teknisillä valinnoilla. 

”Valitettavasti BAT-esimerkkeinä on myös vuotavia rakenteita”, Peter Brandt sanoo. 

”Ja koska Euroopassa on metallimalmikaivoksia oikeastaan vain Pohjoismaissa, myöskään toimivia esimerkkirakenteita ei ole.” 

Suomen kaivannaisjätealueilla ei ole samanlaisia vakiintuneita ratkaisuja kuin Yhdysvalloissa, Kanadassa tai Etelä-Afrikassa, vaan meillä on toteutettu muutamia täysin väärin suunniteltuja ja rakennettuja jätealueita.  

Suurikuusikon kultakaivoksessa Kittilässä altaiden tiivisteenä on samanlainen kattohuopa, jota käytetään asuintaloissa. Kittilässä se on yksinkertaisena kivisen moreenin päällä. Varsinainen satoja vuosia kestävä mineraalinen eriste puuttuu. 

Kevitsassa, Sotkamossa ja Pyhäsalmella turve toimii mineraalisena eristeenä, ja altaat vuotavat sekä sisään että ulos. Kaivosjätealue tulee perustaa kantavalle pohjalle, eikä turve ole sellainen. 

”On käsittämätöntä, että Suomeen perustetaan kaivoksia kaikkialla olevan pohjaveden ja vesistöjen lähistölle puutteellisilla rakenteilla. Ympäristöriskit ovat valtavia ja nähtävissä jo nyt.”

Brandtin mukaan samalla rikotaan räikeästi lakeja – niin kaivoslakia kuin luonnonsuojelulakia.  

”Silti aluehallintoviranomaiset ja ELY-keskukset myöntävät jatkolupia ympäristöä pilaavalle kaivostoiminnalle.” 

”Hyvien rakenteiden hinta on pieni suhteessa kaivoksen liiketoimintalaajuuteen, eikä ympäristövahinkoja voi edes hinnoitella”, Brandt sanoo.

Tilanne vaatii hänen mukaansa ajattelutavan muutosta sekä seuraavaa neljää keinoa:  

1. Riippumaton ja pätevä asiantuntija tarkistaa vaativien rakenteiden suunnitelmat ja toteutuksen. Sama menettelytapa on käytössä esimerkiksi siltojen rakentamisessa. 

2. Tarkempaa ohjausta ja säätelyä: kaivannaisjäteasetukseen tarvitaan vähimmäis- ja tyyppivaatimukset rakenteille. Yhdyskuntajätteen alueilla ne ovat olleet käytössä jo kauan.

3. Kaivosrakentamisen yleissuunnitelmassa on esitettävä yksityiskohtaiset rakennesuunnitelmat, jotta niiden vaikutuksia voidaan arvioida, ja ympäristöluvassa on määriteltävä rakenteiden vaatimukset tarkasti. Nykyisissä ympäristövaikutusten arvioinneissa mitään näistä ei ole esitetty riittävän tarkasti.  

4. Riippumattomilta laadunvalvojilta tulee edellyttää tiettyjä pätevyysvaatimuksia (vrt. ympäristönäytteenottajan sertifiointi), kuten koulutusta, tenttejä ja työkokemusta.  

Yrittäjä, diplomi-insinööri Peter Brandt on toiminut 40 vuotta ympäristögeoteknisten tiivisrakenteiden eri tehtävissä. Hän on toiminut muun muassa kansainvälisen geosynteettijärjestön IGS:n Suomen järjestön varapuheenjohtajana vuosina 2010–2020, jolloin hän oli myös mukana valmistelemassa kansallisen ohjeistuksen kaatopaikka- ja ympäristörakenteille. Viimeisimmässä tehtävässä ennen eläkkeelle jäämistään hän toimi ViaCon Groupin Pohjoismaiden johtajana. Hänellä ei ole enää riippuvuuksia alalle.  

Lisätietoja: Peter Brandt, puh. 0400 405 949, peter.brandt@pwboy.fi 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: