Saimaa ilman kaivoksia ry arvostelee kaivoslain uudistuksen luonnosta — Ei ole hallitusohjelman mukainen

Kaivoslaki on todellisen remontin tarpeessa. Lakia uudistavan työryhmän olisi voinut odottaa perehtyvän lain taustalla oleviin valuvikoihin, jotka ovat peräisin jopa tsaarin ajalta. Nyt olisi ollut aika uudistaa lain perusteet ja varmistaa, että se kunnioittaa suomalaisten perusoikeuksia ja Suomen perustuslakia. Mutta työryhmä on tyytynyt pilkunviilailuun, vaikka sillä olisi ollut mahdollisuus todelliseen reformiin.

Lainsäädännön tavoitteena tulee olla Suomen kansalaisten ja kansantalouden etu. Nykyinen kaivoslaki palvelee ulkomaalaista valloittajaa. Kun kaikkien muiden lakien tavoitteena on turvata suomalaisten oikeudet, tähtää kaivoslaki kaivostoimijoiden etujen edistämiseen. Tämä sotii yleistä oikeuskäsitystä ja suomalaisten perusoikeuksia vastaan. 

Jos kaivosten avaamista Suomeen perustellaan suomalaisten edunvalvontana, tulee asia selkeämmin avata lakiuudistuksen perusteluissa. Suomalaisten etua on perusteltu työllisyysvaikutuksilla. Todellisuudessa kaivosten työllisyysvaikutukset jäävät vähäisiksi ja lyhytaikaisiksi. Kaivosyhtiöt ovat tähän asti maksaneet kaivamistaan mineraaleista varsin vaatimattomia korvauksia suhteessa toiminnan aiheuttamiin pysyviin haittoihin ympäristössä.

Suomen mineraalien tulee olla Suomen valtion ja siten kaikkien kansalaisten yhteistä omaisuutta. Ne voidaan kaivaa maasta vain kerran, ja tätä asiaa tuleekin pohtia laajemmin lakiuudistuksen perusteluissa. Mitkä ovat kaivosten lyhytaikaiset ja pitkäaikaiset vaikutukset maanomistajille, muille elinkeinoille, luonnolle ja tuleville sukupolville?

Perustuslaissa meille on luvattu oikeus puhtaaseen elinympäristöön sekä puhtaaseen veteen. Tulevaisuudessa nämä arvot ovat meille entistäkin tärkeämpiä. 

Mielestämme kaivoslaki tulee kirjoittaa uudelleen seuraavista lähtökohdista:

  • Maamme mineraalit kuuluvat Suomelle. Niitä tulee käyttää harkiten sillä ne ovat uusiutumattomia luonnonvaroja. Kaivoslain tulee kannustaa harkittuun ja varovaiseen käyttöön, ei kultakuumeeseen.
  • Kaivoslain tulee taata suomalaisten perusoikeudet. Se ei saa olla ristiriidassa perustuslain kanssa.
  • Kaivoslupaa ei saa antaa ennen ympäristölupaa.
  • Intressivertailu tulee sisällyttää kaivoslakiin. 
  • Varausjärjestelmä tulee poistaa kokonaan. Kaivostoiminnan aloittamisen ensimmäinen vaihe on malminetsintälupa ja intressivertailu on tehtävä jo tässä vaiheessa.
  • Kaivoksen perustamisen esteitä tulee tarkentaa siten, että laki on linjassa EU:n biodiversiteettistrategian kanssa. Sen mukaan 30 % valtioiden maa- ja vesialueista tulee olla suojeltua ja maankäytöltään rajoitettua. Myös vesipuitedirektiivin vaatimukset tulee ottaa huomioon. 
  • Jos luonnonsuojelualueilla tai muilla ns. no-go-listassa mainituilla alueilla halutaan tutkia kallioperää tieteellisiin tarkoituksiin, tulee tähän olla erillinen lupa, joka ei kuitenkaan voi johtaa kaivostoiminnan aloittamiseen.

Kaivoslain modernisointi ja perustuslaillinen oikeasuhtaisuus

1. YLEINEN ETU

Kaivoslaissa ja sen uudessa kaivoslakityöryhmän laatimassa lakiehdotusluonnoksessa käytetään määritelmää yleinen etu ilman, että tätä yleisen edun määritelmää on lain ja lakiehdotusluonnoksen johdanto-osassa määritelty suhteessa esimerkiksi perustuslain pykälissä määriteltyihin oikeuksiin, tai suhteessa muuhun lainsäädäntöön. Yleisen edun määrittelemättä jättäminen johtaa perustuslain näkökulmasta päätöksentekovaltaan, jota voidaan pahimmassa tapauksessa käyttää tämän yleisen edun vastaisesti, jos kaivoslain mukaisista lupapäätöksistä aiheutuu merkittävää haittaa laajalle alueelle ja laajalle joukolle asianosaisia.

Yleisen edun määrittelyssä onkin tarkennettava, millaista yleistä etua tarkoitetaan, mitä yleisellä edulla tavoitellaan, miten asianosaiset ovat mukana yleisen edun päätöksenteossa, mitä ja keiden oikeuksia yleinen etu koskee ja mihin oikeuksiin yleinen etu vaikuttaa. Yleinen etu, kun se määritellään esimerkiksi kansantaloudellisten tavoitteiden perusteella, ei voi kuitenkaan olla yleisen edun mukainen, mikäli se aiheuttaa merkittävää ja pysyvää haittaa laajalle alueelle ja laajalle joukolle asianosaisia, joiden oikeuksia se loukkaa peruuttamattomasti myös taloudellisesti esimerkiksi toimeentulon menettämisellä, tai elinympäristön pysyvällä ja korvaamattomalla pilaantumisella, tai pysyvällä terveyshaitalla ja -riskillä.

2. YMPÄRISTÖPERUSOIKEUDET

Kaivoslakityöryhmän lakiehdotusluonnos edustaa vanhakantaista lainsäädäntövalmistelua, jossa ei ole tehty oikeusministeriön lainvalmisteluohjeiden mukaista vaikutusten arviointia, eikä näin ollen ole esimerkiksi arvioitu kaivoslain suhdetta perustuslain säädöksiin, tai muuhun lainsäädäntöön. Esimerkiksi kuntalaissa 1 §, 10 §, 11-12 §, 37 §, säädetään siitä, miten luodaan edellytykset kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumiselle kunnan toiminnassa. Lain tarkoituksena on myös edistää kunnan toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä. Kunta myös edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkaidensa palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. 

Tämä lakiehdotusluonnoksen selkeä epäsuhta perustuslain säädöksiin ja muuhun lainsäädäntöön on aiheellista korjata. Modernissa lainvalmistelussa vaikutusten arvioinnit ovat olennainen osa lain uudistusprosessia.

Perustuslain mukaisia ympäristöperusoikeuksia arvioitaessa on lainsäädäntövalmistelussa otettava huomioon seuraavat ympäristöperusoikeuksia ja kestävää luonnonvarojen käyttöä määrittävät oikeudenmukaisuuden periaatteet:

1) Jako-oikeudenmukaisuus, jossa käsitellään sitä, miten aineellisten hyötyjen ja haittojen jakaminen toteutetaan oikeudenmukaisesti, myös ylisukupolvisesti

2) tunnistava oikeudenmukaisuus, jossa käsitellään sitä, miten sosio-kulttuurinen yhdenvertaisuus toteutuu päätöksenteossa, paikallisesti ja alueellisesti 

3) menettelytapojen oikeudenmukaisuus, jossa käsitellään erityisesti kaikkien suomalaisten perusoikeuksia, myös tulevien sukupolvien perusoikeuksia, esimerkiksi puhtaaseen veteen ja ruokaan ja ruokajärjestelmään

4) hyvittävä oikeudenmukaisuus, jossa käsitellään haittojen ja rasitteiden täysimääräinen korjaaminen ja hyvittäminen. Esimerkkinä haittojen ja rasitteiden täysimääräisestä korjaamisesta ja hyvittämisestä käy pinta- tai pohjaveden pilaantuminen niin, ettei sitä voi käyttää turvallisesti juoma- tai muuna talousvetenä.

3. TOIMIVALTAISEN VIRANOMAISEN TEHTÄVÄT JA PÄÄTÖKSENTEKOVALTA

Kaivoslakityöryhmän lakiehdotusluonnoksessa toimivaltaisen viranomaisen, Tukesin, tehtävät on määritelty vielä varsin yleisellä tasolla. Tehtävämäärittelyä ja samalla Tukesin päätöksentekovaltaa on tarkennettava ja rajattava koskemaan vain malminetsintä- ja kaivoslupien myöntämistä, ei niiden valvontaa. Nämä tehtävät on erotettava toisistaan.

4. KAIVOSLAIN TAVOITESÄÄNNÖSTÖ

Kuten muuallakin modernissa lainsäädäntövalmistelussa ja hallituksen esityksissä uusiksi laeiksi, on nykyään muodostunut tavoitesäännöstö, joka on yhteensopiva kansainvälisen tavoitesäännöstön kanssa. Näillä perustein kaivoslain tavoitesäännöstössä voidaan määritellä kestävä luonnonvarojen käyttö, varovaisuusperiaate, aiheuttaja maksaa periaate jne.

Pykäläkohtaiset kommentit

1 § Lain tarkoitus

Lain tarkoitus tulee arvioida uudelleen. Sen tulee perustua suomalaisten perusoikeuksien takaamiseen ja huoltovarmuuteen – ei kaivosteollisuuden edistämiseen. Lain tavoitteena tulee olla yleinen etu, ei kaivosteollisuuden etu.

Ehdotamme että sanamuotoa muutetaan seuraavaksi:

Tämän lain tarkoituksena on varmistaa, että malminetsintää ja kaivostoimintaa harjoitetaan sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Lain tarkoituksen toteuttaminen edellyttää yleisten ja yksityisten etujen ja kansalaisten perusoikeuksien turvaamista ottaen erityisesti huomioon:

1) toiminnan vaikutukset ympäristöön, maankäyttöön ja luonnon monimuotoisuuteen sekä luonnonvarojen säästeliäs käyttö;

2) kiinteistöjen omistajien ja yksityisten haitankärsijöiden oikeusasema;

3) kaivostoiminnan harjoittamisen edellytykset

4 § Viranomaiset ja niiden tehtävät

Kaivoslupien myöntäminen ja kaivostoimintaa valvovat viranomaistehtävät tulee erottaa toisistaan. Tukesin rooli kaivoslupaviranomaisena on ongelmallinen. Se ei voi toimia sekä lupien myöntäjänä että kaivostoimintaa valvovana viranomaisena.

6 § Yleiset periaatteet

Lisätään kohta:

6) Ympäristölupa on edellytys kaivosluvalle

LUKU 2 MALMINETSINTÄ

9 § Malminetsinnän luvanvaraisuus

Laista tulee poistaa mahdollisuus suorittaa kaupallista malminetsintää jokamiehenoikeuksien perusteella. Niin ikään tulee poistaa mahdollisuus suorittaa malminetsintää pelkästään maanomistajan myöntämällä luvalla. Maanomistajan myöntämä lupa heikentää naapurien ja alueen muiden asianosaisten oikeuksia sekä aiheuttaa riskejä vaikutusalueen luonnolle, maaperässä, sekä pinta- ja pohjavedelle.

Kaiken ammattimaisen ja kaupallisen malminetsinnän tulee aina olla luvanvaraista ja maksullista.

11 § Malminetsintäluvan nojalla

Lisätään kohta:

7) Malminetsintälupaa ei voida myöntää, jos hankkeen vaikutusalueen poikkeukselliset luontoarvot todennäköisesti estäisivät kaivostoiminnan käynnistämisen 

(KHO:n ratkaisussa KHO:2013:19 tarkoitetulla tavalla)

LUKU 5 LUPAMENETTELYT

32 § Etuoikeusjärjestys

Esitämme varauskäytännön poistamista, sillä nykyinen järjestelmä on kestämätön. Se esimerkiksi kiistää maanomistajien asianosaisuuden malminetsintävarauksissa. Näin ollen maanomistajien tekemiä valituksia ei edes käsitellä oikeusistuimissa.

Myös varausluvista tiedottaminen on nykyisellään riittämätöntä, kun varauksista ei tarvitse tiedottaa maanomistajia henkilökohtaisesti, vaan asia hoidetaan viranomaisten yleisillä kuulutuksilla.

39 § Muistutukset ja mielipiteet 

Kansalaisilla on oltava mahdollisuus valittaa malminetsintävarauksista sekä malminetsintä- ja kaivosluvista eri lupavaiheissa. Kansalaisten oikeusturva ja EU-oikeus edellyttävät, että kansalaisilla on oikeus tulla kuulluiksi ja mahdollisuus saada asiantuntija-apua sekä tarvittavat taloudelliset resurssit asian ja oikeuksiensa ymmärtämiseen. Tavalliset oikeusturvavakuutukset eivät korvaa hallinto-oikeudessa tai KHO:ssa käytäviä oikeudenkäyntikustannuksia, asiantuntijapalkkioita tai asianajajien kustannuksia. Valituksista aiheutuva taloudellinen rasite on kohtuuton yksityistalouksille.

LUKU 6 LUPAHARKINTA

45 § Lupaharkinnan perusteet

Kaivoslupaprosessin tulee perustua yksityiskohtaiseen, laajaan ja luotettavaan paikalliseen ja alueelliseen intressivertailuun. Siinä on selvitettävä kaivostoiminnan myös pitkän ajanjakson vaikutukset ympäristöön, juomavesihuoltoon, ruokahuoltoon, asumiseen, virkistyskäyttöön, luonto- ja kulttuurikohteisiin sekä muiden kestävästi luonnonvaroja hyödyntävien elinkeinojen toimintaedellytysten jatkuvuuteen.

Intressivertailussa tulee huomioida kaivostoiminnan vaikutukset muihin paikkasidonnaisiin elinkeinoihin, kuten matkailuun ja ruokatuotantoon, sekä vaikutukset maan, kiinteistöjen sekä vesialueiden arvoon ja käyttömahdollisuuksiin pitkien aikojen kuluessa.

Kaivoslupaa ei kuitenkaan voi myöntää, mikäli intressivertailussa todetaan sen aiheuttamat laajat ja pysyvät haitat ympäristölle, juomavesihuoltoon, ruokahuoltoon, muiden kestävästi luonnonvaroja hyödyntävien elinkeinojen toimintaedellytysten jatkumiseen tai todetaan haitat paikallisesti ja aluetaloudellisesti suuremmiksi kuin hyötyvaikutukset.

Intressivertailussa toiminnan vaikutukset on selvitettävä kattavasti kaivoksen vaikutusalueella ja koko sen elinkaaren ajalta. Selvityksessä tulee huomioida myös kaivostoiminnan lopettamisesta aiheutuvat kustannukset ja jälkihoito.

Intressivertailu edellyttää huolellista ja puolueetonta ympäristövaikutusten sekä sosiaalisten vaikutusten arviointia. Ilman näitä arviointeja kaivostoiminnan ei voida katsoa saavuttavan myöskään sosiaalista toimilupaa. 

46 § Malminetsintäluvan ja kullanhuuhdontaluvan myöntämisen esteet

Lupaa ei voida myöntää, jos hankkeen vaikutusalueen poikkeukselliset luontoarvot todennäköisesti estävät kaivostoiminnan käynnistämisen. Tällaisia alueita ovat:

1. Luonnonsuojelulaissa (1096/1996) tarkoitetut luonnonsuojelualueet (LSL 11-12 § , 17 §, 24-25 §) mukaan lukien

2. Erämaa-alueet (Erämaalaki 62/1991) ja kansallispuistot

3. Kaikki Suomen Natura 2000 -alueet (Luontodirektiivi 92/43/ETY)

4. Luonnonsuojelulailla suojellut luontotyyppien ja lajien kohteet (29 § ja 47 §)

5. Unescon maailmanperintökohteet (Yleissopimus maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemiseksi (19/87))

6. Unescon Geopark -kohteet

7. Saamelaisten kotiseutualue (Laki saamelaiskäräjistä (974/1995 4 § ja Suomen perustuslaki)

8. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (Valtioneuvoston periaatepäätös 5.1.1995)

9. Vesipuitedirektiivin mukaiset hyvän ja erinomaisen ekologisen tilan vesistöt (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2000/60/EY) yhteisön vesipolitiikan suuntaviivoista) ja vesilaissa (587/2011) määritellyt vesistöt: virtaavat vedet, järvet (VL 1:3 § ja VL 3:2 §)

10. Suomen merialueet ja merenranta-alueet (Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (VMJL 1299/2004, 2 §, 26 c §, 26 d §, 26 h §))

11. Kaikki luokitellut 1-, 2- ja E-luokan pohjavesialueet, jotka on määritelty laissa vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (VMJL 1299/2004, VMJL 1263/2014) ja siihen liittyvässä valtioneuvoston asetuksessa vesienhoidon järjestämisestä (1040/2006) luvun 2 a mukaisesti. Pohjavesialueita on säädelty myös vesipuitedirektiivissä (2000/60/EY) artikloissa 1, 4, 7 sekä ympäristönsuojelulaissa (527/2014) 17 §, pohjaveden pilaamiskielto.

47 § Kaivosluvan myöntämisen edellytykset

Ympäristölupa on kaivosluvan myöntämisen edellytys.

Kaivosluvan myöntämisen, jatkamisen ja lopettamisen edellytyksenä tulee olla lainvoimainen ympäristö- ja vesilupa. Nykyisin on mahdollista aloittaa kaivostoimintaan liittyvää rakentamista ja investointeja jo ennen kuin hankkeelle on myönnetty ympäristölupaa. Tämä mahdollisuus on poistettava laista.

Ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa sekä ympäristö- ja vesiluvissa tulee olla käsiteltynä myös pitkän aikavälin vaikutukset, jotka yltävät myös kaivoksen sulkemisen jälkeiseen aikaan.

48 § Kaivosluvan myöntämisen esteet

Kaivoslupaa ei tule myöntää seuraaville alueille:

1. Luonnonsuojelulaissa (1096/1996) tarkoitetut luonnonsuojelualueet (LSL 11-12 § , 17 §, 24-25 §) mukaan lukien

2. Erämaa-alueet (Erämaalaki 62/1991) ja kansallispuistot

3. Kaikki Suomen Natura 2000 -alueet (Luontodirektiivi 92/43/ETY)

4. Luonnonsuojelulailla suojellut luontotyyppien ja lajien kohteet (29 § ja 47 §)

5. Unescon maailmanperintökohteet (Yleissopimus maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemiseksi (19/87))

6. Unescon Geopark -kohteet

7. Saamelaisten kotiseutualue (Laki saamelaiskäräjistä (974/1995 4 § ja Suomen perustuslaki)

8. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (Valtioneuvoston periaatepäätös 5.1.1995)

9. Vesipuitedirektiivin mukaiset hyvän ja erinomaisen ekologisen tilan vesistöt (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2000/60/EY) yhteisön vesipolitiikan suuntaviivoista) ja vesilaissa (587/2011) määritellyt vesistöt: virtaavat vedet, järvet (VL 1:3 § ja VL 3:2 §)

10. Suomen merialueet ja merenranta-alueet (Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (VMJL 1299/2004, 2 §, 26 c §, 26 d §, 26 h §))

11. Kaikki luokitellut 1-, 2- ja E-luokan pohjavesialueet, jotka on määritelty laissa vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (VMJL 1299/2004, VMJL 1263/2014) ja siihen liittyvässä valtioneuvoston asetuksessa vesienhoidon järjestämisestä (1040/2006) luvun 2 a mukaisesti. Pohjavesialueita on säädelty myös vesipuitedirektiivissä (2000/60/EY) artikloissa 1, 4, 7 sekä ympäristönsuojelulaissa (527/2014) 17 §, pohjaveden pilaamiskielto.

Kaivosluvan on rauettava, jos kaivoksen vesi- ja/tai ympäristölupa raukeaa.

2 vastausta artikkeliin “Saimaa ilman kaivoksia ry arvostelee kaivoslain uudistuksen luonnosta — Ei ole hallitusohjelman mukainen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: