Luonnonsuojelulain uudistusluonnos – Saimaa ilman kaivoksia ry jätti lausunnon

Saimaa ilman kaivoksia ry arvioi, että luonnonsuojelulain uudistusluonnos ei riittävästi takaa luontokadon pysäyttämistä. Biodiversiteetin, ekosysteemien ja luonnonmonimuotoisuuden menettäminen on suurin uhka ihmiskunnalle. Nyt olisi aika asettaa tiukemmat rajat ja taata Suomen kansalaisten ympäristöperusoikeudet.

Yhdymme lain perusteluissa esitettyyn näkemykseen siitä, että luonnonsuojelu ja ilmastopolitiikan toimet voivat olla ristiriidassa keskenään – valitettavasti. Tästä ikävin esimerkki on liikenteen yksisilmäinen sähköistämisen vaatimus. Suomen ajoneuvokanta halutaan voimakkain tukitoimin sähköistää mahdollisimman nopeasti – suorastaan hätäisesti – vaikka nykyinen akkuteknologia ei ole ekologisesti kestävää ja perustuu uusiutumattomien luonnonvarojen, kuten maametallien, hyödyntämiseen. 

Kun yhtäältä pyritään paniikinomaisesti irti fossiilisista polttoaineista, kapsahdetaan syvään kuoppaan toisaalla. Olemmeko antamassa kaivannaisteollisuudelle lyhytnäköisesti luvan riistää kaiken irti kallioperästä, tuottaa tilalle loputtomat läjät ympäristölle vaarallista jätettä ja samalla pilata vesistöt ja pohjavedet?

Yksi ilmastonmuutoksen suurimpia syitä on luontokato ja biodiversiteetin katoaminen. Voisiko ratkaisu olla luonnon monimuotoisuuden tiukka vaaliminen? 

Luonnonsuojelun viranomaiset

Saimaa ilman kaivoksia ry ei luota nykyiseen toimivaltajakoon, jossa Tukesilla, ELY-keskuksilla ja Metsähallituksella on merkittävät roolit luonnonsuojelun valvonnassa ja muun muassa kaivostoiminnan lupaviranomaisena. Toimivallan tulee jakautua tarkoituksenmukaisesti, ja päällekkäisyydet, mahdolliset sidonnaisuudet sekä esteellisyydet tulee tarkastaa ennen luonnonsuojelualueisiin kohdistuvia toimenpiteitä ja päätöksiä. 

Luonnonsuojelua valvova viranomainen tulee palauttaa omaksi organisaatiokseen. ELY-keskukset eivät ole puolueettomia sillä usein elinkeinojen tarpeet menevät luonnon monimuotoisuuden puolustamisen edelle. Toteamme, että on tärkeää turvata riittävät ja asiantuntevat resurssit luontoarvojen ja luontopääoman arviointia ja seurantaa varten ja pidämme tärkeänä, että asetuksella vahvistetaan Suomen ympäristökeskuksen ja Luontopaneelin asiantuntijatehtäviä. Tällä tavoin varmistetaan myös toimivaltaisten viranomaisten käyttöön riittävä tutkimustieto.

Jotta kaivoksia valvovien viranomaisten neutraalius ja esteettömyys voidaan taata, niiden henkilöstön kaivosalaan liittyvän koulutuksen tulee olla yliopistojen, ei kaivosyhtiöiden vastuulla. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on antanut virkamiesten riippumattomuuden vaarantavasta käytännöstä huomautuksen. 

Natura 2000 verkosto

Saimaa ilman kaivoksia ry esittää, että kaivoslain mukainen malminetsinnän varausvaihe ja itse malminetsintävaihe tulee kieltää kokonaan Natura 2000-verkoston alueella tai alueella, jonka vaikutukset ulottuvat Natura 2000 -alueelle. Kaivostoiminnalla ja siihen tähtäävällä malminetsinnällä on alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia esimerkiksi joki- ja järvivesistöjen valuma-alueilla.

Luonnonsuojelualueet

Saimaa ilman kaivoksia ry ehdottaa, että luonnonsuojelulailla suojellaan myös kokonaisia ekosysteemejä, kuten tärkeimpiä vesiekosysteemejä. Ehdotamme kohtaan 7) lisäystä, jolla turvataan arvokkaat ekosysteemit, kuten vesistöt, koko alueellaan. Lisäys olisi linjassa Suomen hyväksymän Euroopan Unionin Biodiversiteettistrategian 30 ja 10 prosentin suojelutavoitteiden kanssa.

Pykälässä 50 § Kansallispuistojen ja luonnonpuistojen rauhoitussäännökset, joissa todetaan, että kansallispuistoissa ja luonnonpuistoissa on luontoa muuttava toiminta kielletty. Näillä alueilla ei saa:

1) rakentaa rakennuksia, rakennelmia tai teitä;

2) ottaa maa-aineksia tai kaivoskivennäisiä, tai vahingoittaa maa- tai kallioperää

3) ojittaa, jne.

Pidämme tärkeänä, että kyseessä olevat rauhoitussäännökset kattavat kaikki luonnonsuojelualueet kansallis- ja luonnonpuistojen lisäksi, myös valtion ja yksityismailla sijaitsevat ja niille luonnonsuojelulailla perustetut muut luonnonsuojelualueet, sekä Natura 2000 alueet.

Kannatamme varauksetta lakiin ehdotettua muutosta, että Metsähallitus ei enää jatkossa voisi myöntää lupaa malminetsintään luonnonsuojelualueille. 

Saimaa ilman kaivoksia ry esittää, että malminetsintäkielto laajennetaan koskemaan muitakin tärkeitä luonto- ja kulttuurialueita sekä tärkeimpiä vesistöjä yhdistyksen laatiman Kaivostoiminnalle RAJAT -kansalaisaloitteen mukaisesti. Aloitteeseen kirjatuille alueille ei tule myöntää edes malminetsintävarauksia.

Lisäksi yhdistys esittää, että uuden lain mukainen sääntely tulisi voimaan myös takautuvasti koskemaan viimeisimpiä Tukesin myöntämiä lupia.

Yhdistys kuitenkin huomauttaa, että kyseiseen kohtaan on esitetty jo heti lievennyksiä sillä perusteella, että ”matka malminetsinnästä kaivostoimintaan on pitkä”. Tämä on kenties yleisin peruste, jolla kaivosteollisuus puolustelee malminetsintää; vedotaan harhaanjohtavasti siihen, ettei varhaisvaiheen toiminta aiheuttaisi haittaa ympäristölle tai vaikkapa maanomistajille. Miksi kaivostoimintaan tähtäävää toimintaa tulisi ylipäätään sallia alueilla, joille kaivostoiminta ei sovi? Tämä on ristiriidassa Euroopan unionin hyväksymän biodiversiteettistrategian kanssa.  Sen mukaan 30 % valtioiden maa- ja vesialueista tulisi olla suojelun piirissä siten, että näiden alueiden käyttöä rajoitettaisiin.

Yhdistys haluaa nostaa esiin myös kyseisen kohdan perusteluihin kirjatun maininnan: “Geologinen tutkimus ja malminetsintä on jo voimassa olevan luonnonsuojelulain nojalla kielletty kolmessa kansallispuistossa: Kurjenrahkan, Repoveden ja Leivonmäen kansallispuistoissa”. Yhdistys ihmettelee, miksi kielto ei yhtä lailla ja yleisesti koskisi kaikkia kansallispuistoja. Eivätkö ne olekaan yhtä tärkeitä?

Ekologinen kompensaatio

Saimaa ilman kaivoksia ry yhtyy lain perusteluissa esitettyyn näkemykseen, että luonnon monimuotoisuus on pääomaa, mutta ei kuitenkaan pelkkä taloudellinen resurssi. Näin ollen yhdistys kokee hyvin ristiriitaisena lakiesityksessä laajasti esitellyn uudistuksen, ns. ekologisen kompensaation. Etenkin seuraava perustelu on täydellisessä ristiriidassa suhteessa luontopääomaan: “Ekologinen kompensaatio loisi taloudellista toimeliaisuutta ja uutta liiketoimintaa.” Yhdistys näkee ekologisessa kompensaatiossa suuren riskin alistaa luontopääoma sittenkin pelkäksi taloudelliseksi resurssiksi. Luonnonsuojelulain tarkoitus ei liene taloudellisen toimeliaisuuden lisääminen luonnon kustannuksella.

Yhdistys on listannut Kaivostoiminalle RAJAT -kansalaisaloitteessa ns. no-go-alueet, jotka eivät ole millään tavoin ekologisesti kompensoitavissa:

1. Luonnonsuojelulaissa tarkoitetut luonnonsuojelualueet

2. Erämaa-alueet ja kansallispuistot

3. Kaikki Suomen Natura 2000 -alueet

4. Luonnonsuojelulailla suojellut luontotyyppien ja lajien kohteet

5. Unescon maailmanperintökohteet

6. Unescon Geopark -kohteet

7. Saamelaisten kotiseutualue

10. Suomen merialueet ja merenranta-alueet

11. Kaikki luokitellut 1-, 2- ja E-luokan pohjavesialueet, jotka on määritelty laissa vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä

Voit lukea lausunnon kokonaisuudessaan Oikeusministeriön lausuntopalvelusta.

2 vastausta artikkeliin “Luonnonsuojelulain uudistusluonnos – Saimaa ilman kaivoksia ry jätti lausunnon

  1. Näitä kaivoshankkeita on jokapuolella Suomea.
    Meidän suurin rikkaus on puhdas ja koskematon luonto. Siellä olevat luontokappaleet, puhdas ilma ja metsänantimet. Lähteet, joista voit juoda puhdasta vettä.
    Ahneus ei voi turmella tätä ainutlaatuista rikkautta. Se on meidän kaikkien Suomalaisten 🇫🇮 pyhä- oikeus.

    Itselleni Rautalammin reitti on Rakas, Suomen suurin sisävesireitti. Latvavedet ulottuvat Pielavedelle asti ja keiteleen kanavasta mennään päijänteelle. Täällä viihtyvät monetkymmenet tuhannet ihmiset maatalouden, matkailun, kansallispuiston, vesistön, mökkeilyn ja luontoharrastusten parissa.

    Kaivoslaki on nyt faktana aivan naurettava. Tämä toiminta sen ympärillä liian läpinäkyvää. Milloin Oikeuskansleri puuttuu näihin epäkohtiin? Minä vaan kysyn?

    Tykkää

  2. Malminetsijät heittoon koko Suomen kamaralta. Pienen valtion ei tarvitse olla paisuttamassa monikansallisten yhtiöiden kassavirtoja ja vieläpä ilman mitään korvausta saatikka vastuuta toiminnastaan.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: