Korjataan kaivoslain valuviat – työkaluina joukkovoima ja uusi kansalaisaloite

Nykyisen kaivoslain ongelmat

Kaivoksen perustaminen etenee kolmessa vaiheessa: varausilmoitus, malminetsintälupa ja kaivoslupa. Kun kaivosyhtiö saa vihiä kiinnostavasta alueesta, se tekee lupaviranomaiselle eli Tukesille varausilmoituksen, joka on nimensä mukaisesti ilmoitus eikä hakemus. Varausilmoitus eli alustava valtaus antaa yhtiölle etuoikeuden hakea varsinaista malminetsintälupaa kahden vuoden kuluessa. Maanomistajilla tai muilla elinkeinonharjoittajilla kuin kilpailevien malminetsintäyhtiöiden edustajilla ei ole valituslupaa malminetsintävarauksiin, koska heitä ei pidetä asianosaisina. Varaukset kattavat Suomen pinta-alasta tällä hetkellä lähes 44 000 neliökilometriä, mikä vastaa koko Tanskan valtion pinta-alaa. 

Nykyinen kaivoslaki sallii kaivoksen perustamisen lähes minne vain. Laki ei anna riittävän kattavaa suojaa luonnonsuojelualueille, Natura 2000 -alueille tai edes kansallispuistoille. Paikallisille maanomistajille tai kunnille laki ei anna mahdollisuutta päättää tai edes vaikuttaa siihen, haluavatko nämä kaivosta alueelleen. Laki ei myöskään sisällä niin sanottua intressivertailua, mikä tarkoittaa, että jo hankkeen alkuvaiheessa tutkittaisiin kattavasti mahdollisen kaivoksen haitat ja hyödyt.

Veronmaksajat hoitavat jälkipyykin

Suomessa ei kerätä kaivosveroa tai rojalteja eli käyttöoikeuskorvauksia kaivosyhtiöiltä. Tutkijatohtori Matti Ylösen eduskunnalle antavan selvityksen mukaan metallimalmikaivosyhtiöt maksoivat vuosina 2015–2017 noin 26,7 miljoonaa euroa tuloveroa, mikä vastaa noin 4,5 prosenttia voitollisten yhtiöiden tuona ajanjaksona tekemästä liiketuloksesta, joka oli 596,8 miljoonan euroa. Trendi on jatkunut samantyyppisenä koko 2010-luvun. Kuitenkin kaivosteollisuuden oma järjestö ICMM on arvioinut, että 20 suurella kaivoskonsernilla yhteisöverojen ja rojaltien suhde voittoihin (ns. PBTIR-luku) oli globaalisti yhteensä 43 prosenttia vuosina 2013–2017. 

Kaivostoiminnan ympäristöhaitat jäävät veronmaksajan hoidettavaksi. Kaikesta Suomen jätteestä 75 prosenttia syntyy louhinnan ja kaivostoiminnan yhteydessä, ja vain prosentti tästä jätteestä kierrätetään (Lähde: Tilastokeskus). Metallimalmikaivosten jätteet, etenkin rikastushiekka ja sivukivi, aiheuttavat vakavan uhkan luonnolle. Rikastushiekka voi sisältää myrkyllisiä raskasmetalleja, kuten elohopeaa, syanidia ja kadmiumia, ja on erittäin vahingollista vesistöille. Esimerkiksi Talvivaaran nikkelikaivoksen vaikutusalueella olevien järvien, kuten Nuasjärven, vesi on pahoin pilaantunut, ja syvänteet ovat lähes elottomia niihin kertyneiden raskaiden suolavesikerrosten ja sen aiheuttaman hapenpuutteen vuoksi. Vesi ei enää kierrä normaaliin tapaan syksyisin ja keväisin, ja tilanteesta uhkaa tulla pysyvä.

Saimaalla ja Päijänteellä, joiden alueille on tehty lukuisia malminetsintävarauksia, happamat ja myrkylliset valuma- ja suodosvedet pilaisivat pysyvästi koko vesiekosysteemin. Pääkaupunkiseudun ja Lappeenrannan juomavesi muuttuisi käyttökelvottomaksi. Lisäksi monet arvokkaat Suomen vastuulla olevat lajit, kuten saimaannorppa, järvilohi ja järvitaimen kuolisivat. Vesistöissä tapahtuvat ekologiset muutokset ovat peruuttamattomia, eivätkä ne ole millään keinoilla kompensoitavissa.

Suomessa on 31 kaivannaisaluetta, joihin liittyy riskejä. Osa niistä aiheuttaa jo nyt vakavaa haittaa ympäristölle, osa voi tulevaisuudessa uhata ihmisten terveyttä ja pilata pysyvästi luontoa. EU:n kaivannaisjätedirektiivi (2006/21/EY; EU 2006) velvoittaa jäsenvaltioita selvittämään kaivosalueiden aiheuttamaa vaaraa ja vakavaa haittaa. Suomi on aloittanut selvitystyön vuonna 2020. Jo nyt on nähtävissä, että varsinkin avolouhosten riskienhallinta on puutteellista ja erittäin kallista. 

Harha työpaikoista

Kaivosten avaamista perustellaan yleensä sillä, että ne tuovat alueelle työpaikkoja. Työllisyysvaikutukset ovat kuitenkin vähäiset. Kaivokset työllistävät Suomessa suoraan vain runsaat 4000 henkilöä (yht. 4163, Asiakastieto, 2019). Pelkästään Lapin matkailuyritykset työllistävät enemmän ihmisiä (yht. 6450) kuin kaikki Suomen kaivokset yhteensä (MaRa ry, 2018). 

Luonnonvarakeskuksen mukaan etenkin harvaan asutuilla seuduilla kaivostoiminnan taloudelliset kytkökset alueen muihin elinkeinoihin voivat olla heikot, ja tilapäinen työvoima tulee usein alueen ulkopuolelta. Näin paikalliset palvelut eivät kehity ja taloudelliset hyödyt kulkeutuvat pääosin muualle.

Koko maassa matkailu työllisti 142 000 henkilöä vuonna 2018. Saimaan alueella suhdeluvut ovat vieläkin selkeämmät: matkailu työllisti 3150 (Business Finland/MaRa ry), kun taas kaivoksilla työskenteli 93 henkilöä (Etelä-Savon Maakuntaliitto, 2018). 

Kaivostoiminnan työvoimatarvetta vähentää myös koko ajan lisääntyvä automatisaatio ja koneellistuminen. 

Kaivoslain uudistus etenee hitaasti

Hallitusohjelmaan perustuva kaivoslain uudistaminen on TEM:n alaisen työryhmän vastuulla. Työryhmä aloitti työskentelynsä jo vuoden 2020 alussa. Saimaa ilman kaivoksia on seurannut työn etenemistä tarkasti ja oli mukana ministeriön järjestämässä julkisessa kuulemistilaisuudessa elokuussa 2020. 

Työryhmän syksyllä 2020 julkistamaa lakiehdotusta voi luonnehtia vaatimattomaksi: siinä ei ollut merkittäviä korjauksia nykyiseen kaivoslakiin eikä se toteuttanut hallituksen sille asettamia tavoitteita. Lakiehdotus sai lisäaikaa, ja sitä valmistelevan työryhmän toimikautta jatkettiin vuoden 2021 loppuun.

Saimaa ilman kaivoksia teki yhdessä ProHeinävesi-ryhmän kanssa kantelun oikeuskanslerille koskien TEM:n kaivoslakityöryhmän kokoonpanoa. Työryhmä koostuu kaivosteollisuuden lobbareista. Muut sidosryhmät ovat näennäisesti edustettuina ja saavat kommentoida lakimuutosta, mutta eivät osallistu varsinaiseen lakitekstin valmisteluun. Oikeuskansleri ei nähnyt tarvetta toimenpiteisiin, mutta ilmoitti vastauksessaan pyytävänsä ministeriötä lähettämään hänelle luonnoksen hallituksen esitykseksi kaivoslaista ennakkotarkastusta varten. 

Lokakuussa 2020 eduskunta käsitteli talousvaliokunnan johdolla Kaivoslaki NYT -kansalaisaloitteen. Lakiehdotusta ei sellaisenaan hyväksytty, mutta sen esittämät uudistukset saivat laajaa kannatusta läpi puoluelinjojen. Eduskunta hyväksyi talousvaliokunnan mietinnön joka edellyttää muun muassa intressivertailun ja kaivosveron sisällyttämistä uuteen kaivoslakiin. Näiden kohtien osalta selvitystyö ja valmisteluprosessi on kesken.

Ulkomaiset kaivosyhtiöt rynnivät Suomeen

Saimaan alueelle on annettu kuluneen 12 kuukauden aikana peräti kahdeksan malminetsintävarausta (Juva/Koikkala, Puumala/Sulkava, Lappeenranta/Savitaipale/Taipalsaari, Mikkeli/Kangasniemi, Savonlinna/Enonkoski, Savonlinna/Enonkoski, Savonlinna, Joensuu). Heinävedellä taistellaan jo malminetsintälupaa vastaan. Joroisten, Juvan ja Pieksämäen alueella on Bolidenin malmintutkimusalue, jossa kaivaukset ja räjäytykset ovat käynnissä. Bolidenin tutkimusalueen järvet ja purot ovat yhteydessä toisiinsa ja laskevat vetensä Saimaaseen.

Malminetsintävaraukset ja malminetsintäluvat piinaavat kaivostoiminnalle sopimattomia alueita ympäri Suomea. Samat ongelmat koskettavat niin Päijänteen pohjavesialuetta, Konneveden kansallispuistoa Rautalammilla, saamelaisten kotiseutualuetta Käsivarren Lapissa kuin Sodankylän moninkertaisesti suojeltua Viiankiaavan suoaluetta. Hannukaisen kaivoshanke etenee puolestaan Kolarissa, aivan Ylläksen hiihtokeskuksen, Natura 2000 -alueen ja Muonionjoen vieressä. 

Ulkomaisten kaivosyhtiöiden rynnistys maamme kallioperän kimppuun johtuu yhteiskunnan ja liikenteen sähköistymisestä. Esimerkiksi sähköautojen akkuihin käytettävien kaivannaisten kysynnän arvioidaan seitsenkertaistuvan vuosina 2021–2030 (Lähde: Bloomberg) ja sen tulee kasvaa 30 kertaiseksi vuoteen 2040 mennessä jos haluamme päästä Pariisin sopimuksen mukaisiin ilmastotavoitteisiin (International Energy Agency). Kun EU vielä pyrkii akkumateriaalien omavaraisuuteen, paineet kohdistuvat etenkin Suomeen, ainoaan jäsenmaahan, jonka kallioperästä löytyy kaikkia tärkeimpiä akkumineraaleja. 

Mitä seuraavaksi

Saimaa ilman kaivoksia ry ei luota TEM:n asettaman kaivoslakityöryhmän toimintaan. Pelkäämme, ettei syksyllä 2021 esitettävä lakiluonnos edelleenkään ota huomioon hallitusohjelman kirjauksia, eduskunnan talousvaliokunnan mietintöä tai kansanliikkeiden kasvavaa huolta. Veikkaamme, ettei riittäviä muutoksia kaivoslain korjaamiseksi ole tulossa työ- ja elinkeinoministeriön suunnalta.

Siksi Saimaa ilman kaivoksia ry on pannut vireille uuden lakialoitteen: Kaivostoiminnalle RAJAT. Tavoitteena on määrittää kaivoksilta kokonaan kielletyt alueet luonnonsuojelulaissa, josta johdettaisiin tarvittavat kirjaukset muihin lakeihin, myös kaivoslakiin. Tällaisiksi alueiksi ehdotetaan mm luonnonsuojelualueita, kansallispuistoja, Natura 200 suojelualueita, pohjavesialueita sekä saamelaisten kotiseutualuetta. Kaivostoiminnalle RAJAT -kansalaisaloitteen voi lukea ja allekirjoittaa täällä.

Jos kansalaisaloite saa puolen vuoden määräajassa kokoon vähintään 50 000 kannatusilmoitusta, kansalaisaloite siirtyy eduskunnan käsiteltäväksi. 

3 vastausta artikkeliin “Korjataan kaivoslain valuviat – työkaluina joukkovoima ja uusi kansalaisaloite

  1. Hienoa Miisa, Ja tsemppiä sekä voimia kaikille sinne ydinryhmään tähän taisteluun. Nyt on kerättävä kaikkien suomalaisten ”tolkun ihmisten”kannatusäänet ja saatava kaikki esitellyt ja vaadittavat muutokset uuteen kaivoslakiin. Miten Suomen WWF ja mahdollisesti Greenpeace ovat suhtautuneet tähän asiaan. Entä onko YLE:n MOT koskaan tehnyt ohjelmaa ammattitoimittajien taidolla näistä nykyisen kaivoslain suurista puutteista.Nähtiinhän se juuri jo Talvivaaran suhteen miten siinä kävi.Sama juttu on tapahtunut ymmärtääkseni Oriveden kultakaivoksen kanssa eli siivoaminen on jäänyt tai jäämässä veronmaksajien vastuulle.

    No,toivomme vilpittömästi että tämäkin aloite saa riittävän kannatuksen.Käytättekö muita sosiaalisia medioita tämän asian tiedottamisessa ja/tai kommunikoinnissa?

    Aurinkoista ja terveysturvallista Suomen kesää!

    Yt.Yrjö Pärssinen Kesäasukas puhtaan Saimaan rannalta👍

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: